Minua haastateltiin uuteen Voi hyvin -lehden numeroon hengityksen merkityksestä joogassa. Lue juttu ohesta,
Read MoreVilleyteen kuuluu myös lupa erilaisiin tunteisiin ja niiden näyttämiseen niin, että ihmisen ei tarvitse pelätä ympäristönsä tai itsensä rikki menemistä. Villeydessä ei ole huonoja naisia tai miehiä, ei riittämättömyyttä eikä roolipaineita. Villeydessä eletään totena sitä, mikä on totta nyt, takertumatta liikaa tavoitteisiin, ihanteisiin, toiveisiin tai pelkoihin.
Read MoreVilli nainen elää omannäköistään elämää, ei pelkää kuunnella sisäisiä tarpeitaan ja kaihtaa siksi ulkopuolelta ojennettuja naiseuden ihanteita ainoina totuuksina. Elämän ennakoimattomuus tai arjen näennäinen kaaos eivät järisytä villin naisen maailmaa, sillä hän osaa seurata vaistojaan ja mukautua elämän virtaan sen sijaan, että takertuisi hallinnan tarpeeseen ja pakotettuun järjestykseen. Villin naisen arkkityyppi elää etenkin niissä naishahmoissa, joita yhteiskunta ei helposti hyväksyisi nykyisen kesytetyn ja hillityn – yleisesti hyväksytyn – naiseuden ilmaisukanaviksi.
Read MorePerinpohjaisen metsittymisen lähtökohtana on, että villi ja luonnontilainen nostetaan aktiivisesti ansaitsemaansa arvoon. Unohdetaan iänikuinen jankkaus suomalaisten takapajuisuudesta, kehnosta small talkista, liian käytännönläheisestä pukeutumiskulttuurista, turismiin huonosti sopivasta säästä, nolosta rallienglannista ja mämmintäyteisestä ruokaperinteestä. Iloitaan siitä, että metsässä ei tarvitse puhua, luonnon äärellä on hyvä kulkea toppahousuissa ja tuulitakissa, puhdasta ruokaa voi lappaa mättäältä suoraan suuhun ja asuintilaa riittää näillä leveysasteilla enemmän kuin Rivieralla.
Read MoreMeiltä opettajilta kysytään usein, mitä tarvitsisi tehdä, että etenisi joogassa, kun on sellainen tunne, ettei osaa/pysty/tiedä vielä tarpeeksi. Silloin vastaan, että ei se tämän monimutkaisempaa ole:
Read MoreRead More– Metsässä ihminen kohtaa oman mielensä ominaispiirteet nopeammin kuin kliinisessä joogasalissa, kun kaikki ei ole täydellisen hiljaista, ärsykkeetöntä ja ennalta-arvattavaa, Jokiniva selittää.
– Metsä on kuin mikrokosmos koko elämästä. Todellinen tasapainohan on jatkuvaa korjausliikettä ja pyrkimystä sietää elämän ja sen eri hetkien epätäydellisyyttä. Nykyihminen ajattelee usein, että elämä on täydellisessä tasapainossa vasta, kun kaikki ärsykkeet on eliminoitu."
Olet ehkä nähnyt viime päivinä sosiaalisessa mediassa kuvan, jossa vaalea nainen seisoo uhmakkaasti valan ääressä, käsi pystyssä abhaya-mudrassa. Kun asiaa tarkastelee lähemmin ja avaa pari videolinkkiä aiheesta, huomaa nopeasti, ettei hän ole uhmakas alkuunkaan. Hän pidättelee itkua ja sanoo olevansa kauhuissaan siinä seisoessaan.
Read MorePatanjali calls in his famous sutras (2.3) five kleshas these: avidyā-asmitā-rāga-dveṣa-abhiniveśaḥ kleśāḥ:
- Avidya (ignorance, tietämättömyys)
- Asmita (I-ness, minäisyys)
- Raga (attachment, nautintoon/haluun takertuminen)
- Dvesa (aversion, inho, viha)
- Abhinivesa (fear of death, kuolemanpelko, elämänjano)
What he claims, is that from the yogic point of view the Self is mistakenly reified (presumed as ontological realness = avidya), and then erroneously experienced as a separate entity (=asmita)… See more ->
Read More