Löydä oma luontosi

Luitko aiemman postaukseni villistä naisesta - ehkä hankit käsiisi kirjan ja tiedät lisää nyt myös villistä miehestä? Entä sitten?

Villin miehen ja naisen arkkityypeille keskeistä on tulkintani mukaan se, että ihminen on yhä intuitiivinen ja vaistonvarainen eläin. Hänet on tarkoitettu elämään syvässä vuorovaikutuksessa luonnon kanssa ja sen myötä oman alitajuntansa kanssa. Jos ihminen kunnioittamisen sijaan pelkää metsää tai muuta luontoa, se on merkki siitä, että hän on kieltänyt villeyden itsessäänkin. Kun ”sivilisaatio” ja kaupunkikulttuurin ihanteet kesyttivät meistä perimmäisen luontomme ja spontaanin itseilmaisumme, jäljelle jäi tyhjyys, joka ei täyty. Ihminen ei voi hyvin, jos hän tukahduttaa sisäiset tarpeensa ulkoisten vaatimuksien paineessa. 

Villeyteen kuuluu myös lupa erilaisiin tunteisiin ja niiden näyttämiseen niin, että ihmisen ei tarvitse pelätä ympäristönsä tai itsensä rikki menemistä. Villeydessä ei ole huonoja naisia tai miehiä, ei riittämättömyyttä eikä roolipaineita. Villeydessä eletään totena sitä, mikä on totta nyt, takertumatta liikaa tavoitteisiin, ihanteisiin, toiveisiin tai pelkoihin.

Clarissa Pinkola Estésin kirjassa Naiset, jotka kulkevat susien kanssa Estés analysoi jungilaiseen tyyliin satujen erilaisia hahmoja ja näiden toimintaa. Eräs metsäjoogan kannalta kiinnostavimmista Estésin havainnoista on, kuinka päähenkilön tehtävä monissa saduissa on lähteä noutamaan jotakin pimeän metsän uumenista – joskus mennään parantajan luo lääkettä hakemaan, toisinaan tietäjän luo vastausta etsimään. Usein päädytään noita-akan tai muun uhan eteen. Metsästä selvitään pois vasta, kun vaarat on voitettu yksi kerrallaan.

Merkittävää on, että päähenkilö kulkee metsään lyhdyn tai kynttilän kanssa. Valoa metsän pimeyteen kantava päähenkilö on upea metafora. Kun ihminen astuu rohkeasti alitajuntansa pimeyksiin (metsään) ja koettaa valaista mielensä tuntemattomia puolia (metsän ennen kulkemattomia kolkkia) ja eksyy sovinnaisen ja valmiiksi viitoitetun piiristä (polulta) on selvää, että hän kohtaa myös öisen metsän pedot (omat pimeät puolensa) mutta lopulta aina voittaa haasteet ja pääsee taas metsästä entistä viisaampana uuden päivän valoon (uudelle tietoisuuden tasolle).

Myös jooga filosofiana ja käytännön harjoitustyökaluna on erityisen kiinnostunut ihmisen kyvystä kulkea oman mielen, tajunnan ja itseyden kerroksiin, jotka eivät ole helposti tietoisen mielen tarkasteltavissa. Itse haluaisin nähdä metsäjoogan paitsi hyvänä ulkoilumuotona, myös mahdollisuutena matkata syvälle itseen – keinona rakentaa uutta suhdetta nykyihmisen ja metsän, kulttuurin ja villeyden välille. Konkreettisissa ja metaforisissa metsissä kulkeminen voi tarjota vastauksia suuriinkin kysymyksiin, kuten siihen, keitä me olemme, mistä tulemme ja mihin olemme matkalla – yksilöinä ja suomalaisina.

LUE LISÄÄ kirjastani Metsäjooga (Gummerus 2018). Voit hankkia kirjan helposti kotiovellesi Adlibriksestä tästä.

“Itse haluaisin nähdä metsäjoogan paitsi hyvänä ulkoilumuotona, myös mahdollisuutena matkata syvälle itseen – keinona rakentaa uutta suhdetta nykyihmisen ja metsän, kulttuurin ja villeyden välille.

Konkreettisissa ja metaforisissa metsissä kulkeminen voi tarjota vastauksia suuriinkin kysymyksiin, kuten siihen, keitä me olemme, mistä tulemme ja mihin olemme matkalla – yksilöinä ja suomalaisina.”

Metsäjooga (Gummerus 2018)