Päiväretkellä ja päivätripillä
Olin vaellellut jo tovin Coban pyramideilla, mayojen vanhassa seremoniakeskuksessa, joten halusin istua alas. Täysikuun aikaan tuntui oikealta jäädä juuri siihen, La Iglesian juurelle, missä mayojen Kuun jumalatar Pota oli palvottu tuhansia kertoja.
Se on tällaiselle jumalatar-kulttien diggarille kova juttu, että jo 2500 vuotta sitten eläneille mayoille feminiini, jumalatar-hahmot, alinen maailma ja “pimeä” olivat aina jotakin, mitä syleillä. Ihan päin vastoin kuin esimerkiksi myöhemmän katolisen kirkon opeissa, joiden melko patriarkaalisissa teeseissä kurotettiin “ylös”, maskuliinisiin hahmoihin, “Valoon”, ja niin edelleen. Mayojen feminiini ei väistynyt. Naiset olivat mukana sodissa, rituaaleissa, poliittisessa vallassa ja keskeisesti myös uskonnollisessa pantheonissa.
No asiaan. Mä halusin tehdä jonkinlaisen fiilistelymeditaation ja imeä itseeni paikan energiaa pyramidin juurella. En kehdannut siinä ihmisten kulkiessa eestaas asettua risti-istuntaan enkä sormimudriin, joten istuin ihan normaalisti kiven reunalle, laitoin kädet syliin ja suljin silmät.
Vähän aikaa vierähti, ja kuulin jotakin ääntä aika läheltä.
Meditaation periaatteisiin kun kuuluu yrittää olla häiriintymättä ihan jokaisesta ärsykkeestä, niin en avannut silmiä. Ajattelin, että joku turisti siinä tarkentaa varmaan kameraansa ohitseni pyramidin huippua kohti. Tai ehkä iguana rapistelee, olin juuri nähnyt yhden paikalle kävellessäni, ihan pyramidin ylätasanteen reunalla. Aiemmin kuulin, kun vieressä opas selitti ryhmälle, että iguanojen ajatellaan maya-uskomuksissa olevan vanhojen rakennuksien vartijoita. Ehdin jo innoissani visioida myös ehkäpä korppikotkan viereeni. Sellainen oli asiaankuuluvan ikonisesti liidellyt pyramidin yläpuolella ja istunut sen ylimpien kivien päälle, kun tulimme pienen ryhmän kanssa paikalle (kts. kuva).
Niin mutta nyt yritin siis meditoida. Muutaman minuutin istuin ja koitin keskittyä uudestaan, mutta sitten alkoi ihmetyttää tuo pieni kahina vierestä niin, että avasin silmät.
Aivan hys-tee-ri-nen näky.
Tämä kuvan suloinen tyttö, stailit aurinkolasit ja pinkki Frozen-lippis päässä, istuu ihan vieressäni, jalat risti-istunnassa ja sormet oikeaoppisessa gyan-mudrassa!
Ei vaan mitään järkeä. Mun medikset jäi siihen. Hereillä tuntui enemmän LSD-tripiltä.
Kun tokenin, kyselin tytöltä ja kauempaa paikalle kävelleeltä tytön äidiltä, oliko meditaatio perheen arjessa tai televisiosta tuttua, mutta molemmat vakuuttelivat, että ei voisi olla kauempana heidän elämästään.
En siis saanut selville, mitä siinä tapahtui, ja se keskustelu jäi muutenkin kesken, kun tytön äiti huomasi, että n. 50 metriä meidän yläpuolella pyramidin laella aiemmin lepäillyt iguana ei pelkästään enää katsellut maisemia. Se ryömi porras kerrallaan alas. Meno vaikutti aika päättäväiseltä. Minä, tyttö, äiti siinä portailla istumassa ja joku jenkki meidän takana kameran kanssa jähmetyimme ihmettelemään seuraavaa.
Kun lisko oli vielä n. 30 metrin päässä mä kuiskailin vitsikkäänä huulten välistä, että sieltä se Noutaja tulee. Mutta leuka alkoi väpäjämään vähitellen, kun iguana eteni kurssillaan ihan kohti.
Pyramidi siinä, täysikuu ja täysi aurinko, hervoton mielikuva meditoivasta räppäritytöstä mun verkkokalvoilla, korppikotka yllä, mayojen maa alla, kaiken liikkeen pysähtyneisyys, ja neljä ihmistä ihmettelemässä mitä tapahtuu.
Tiukka katse meissä, iguana ei mitenkään harhaillut askelma kerrallaan alas - vaan mateli pystysuoraan meitä kohti (tosiaan kuin käärme). Tätä hidastettua toimitusta kesti n. 5 minuuttia, ja hiljaisuutta katkoi vain jenkkimiehen kameran sulkimen räpsyminen.
Metrin päässä mun edessä se lopulta pysähtyi. Siinä me tuijoteltiin toisiamme, naarasiguana ja minä.
Minulta petti lopulta (vain 30 sekunnin!) päästä pokka ja otin askelia kauemmas. En enää kyennyt olemaan sen jonkin kanssa, mitä siinä kannateltiin. Tilanne särkyi, iguana vaihtoi kurssia, ja katosi jonnekin vieressä olevien kivien sekaan.
Tärkein oli tosin jo tapahtunut. Se oli kohtaaminen. Tai siis kohtaamisten sarja. Siinä kietoutuivat yhteen tytöt, naiset, naaraat, jumalattaret, äidit, tyttäret, kuu, aurinko, maa, käärmefiguuri ikiaikaisena hedelmällisyyden symbolina ja ylhäältä alas laskeutuminen. Pachamama, mayat ja miat lomittuivat hetkeksi yhteen samaksi vuosisataiseksi kudelmaksi.
Tuntui tärkeää jakaa se, että tällainen uni mulle tapahtui ihan hereillä tänään.
(Kuvissa: Tyttö, La Iglesia, Lisko, Korppikotka, Aurinko ja Täysikuu)
